Hävikkiviikko - Vinkkejä vähentämään ruokahävikkiä

Maanantaina alkoi viikon kestävä hävikkiviikko (10.9-16.9.2018), jolloin jokaisen olisi hyvä miettiä miten omalla käytöksellään voisi vähentää roskikseen päätyvän syötävän ruoan määrää.
Kampanjaan voi liittyä mukaan yksityishenkilönä, organisaation tai yhteisönä täältä. Saat sähköpostiisi kampanjamateriaalia, jota voit hyödyntää omissa somekanavissasi.

Koska blogini aiheena on Lähi-idän ruoka ja meillä lähes ainoastaan sitä syödään, niin ajattelin lähestyä tätä aihetta miettimällä miten meidän perheessä (johon kuuluu itseni lisäksi kurdimies sekä taapero) ruokahävikkiä voisi vähentää. Samalla myös vertailen, miten mieheni kotimaassa (Irakin Kurdistan) otetaan huomioon ruokahävikki. Tämä perustuu ainoastaan itse huomaamiini asioihin, eikä välttämättä koske suurinta osaa kurdeista.

Naan leipä (ja yleensäkin leipä)

Tuoretta naan leipää

Naan leipä on kurdeille yksi tärkeimmistä asioista, mitä pitää aina löytyä ruokapöydästä. Sen avulla ruoka syödään eli se toimii tavallaan lusikkana.

Perinteinen naan leipä paistetaan kuperalla levyllä, jossa on kaasupoltin (vähän kuin muurikkapannu). Taikina kaulitaan mahdollisimman ohueksi. Näin tehtynä naan leivästä tulee rapea. Naan leipää säilytetään isoissa tynnyreissä (kuva alla). Koska leipä on kuivaa, se säilyy kauan, kuten näkkileipä. Tarvittaessa otetaan muutama leipä, pirskotellaan niihin vettä ja annetaan pehmetä liinan alla.

Naan leipä säilytetään tynnyrissä

Suomessa myytävä naan leipä on kuitenkin pehmeää, joten se ei säily kovinkaan kauaa. Ylimääräiset leivät kannattaakin pakastaa samana päivänä, kun ne on ostanut. Naan leipä ei ole myöskään tarpeeksi ohutta (kurdien mielestä), joten siitä revitään myös pois niitä paksumpia kohtia, jotka sitten lopulta päätyvät roskiin, kun kukaan ei niitä enää halua syödä.

Kurdit syövät myös muitakin vehnäleipiä, joissa sisus on pehmeää. Toiset vielä ottavat pehmeän sisuksen pois ja syövät leivän kuoren avulla. 

Vajaa vuosi sitten meillä oli viikon ajan vieraana kurdipariskunta. Sinä aikana meille kertyi iso kasa naan leivän jämäpaloja, jotka sitten lopulta homehtuivat, kun kukaan ei niitä halunnut syödä. Tai eihän niitä jämäpaloja vieraille enää tarjottu.

Homehtuneet naan leivät.

Toimenpiteet: Kun naan leivästä jää jämäpaloja, ne kannattaa pakastaa ja syödä myöhemmin sopivien ruokien kanssa. Esimerkiksi linssikeiton (nisk) ja kanakeiton(tashreeb dajaj) kanssa voi hyvin syödä näitä jämäpaloja.

Lehtipersilja, korianteri, tilli ja minttu

Lehtipersiljaa, korianteria, tilliä ja minttua käytetään usein Lähi-idän ruoissa. Niitä voi ostaa tuoreena isoja nippuja itämaisista kaupoista. Ne kannattaakin säilyttää jääkaapissa maljakossa, jossa on vettä ja vaihtaa vesi usein. Näin ne säilyvät pidempään tuoreena. Lehtipersiljanippu on kuitenkin aika suuri, joten meillä ei ainakaan se kovin nopeasti katoa parempiin suihin.

Yrtit kannattaakin silputa pakastepussiin tai -rasiaan mahdollisimman pian ostosta. Näin on myös jatkossa helpompi hyödyntää niitä ruoissa, eikä tarvitse lähteä ostamaan tuoretta. Tilli kannattaa pakastaa tiiviissä lasipurkissa, ettei koko pakastin haise tilliltä.

Tuoreita yrttejä (yleensä lehtipersilja ja korianteri) kannattaakin ostaa vain kun tulee vieraita, jolloin voi ruoan kanssa tarjota tuoreita yrttejä.

Kähäräpersilja muuten kestää paremmin pakastamista kuin lehtipersilja. Kurdit kuitenkin käyttävät ruoanlaitossa ennemmin lehtipersiljaa.

Yrtit säilyvät pakasteessa n. 1 vuoden.

Toimenpiteet: Pakasta yrtit tuoreeltaan. Ruokia joissa voit käyttää lehtipersiljaa on monia; shfta (ohje tulossa), kubba (ohje tulossa), dolma, kasvispata, falafelit, adana kebab. Lisää yrtit jäisinä ruokiin, sillä sulaneena niiden ulkonäkö kärsii.

Hedelmät ja vihannekset

Vaikka hedelmiä ja vihanneksia meillä syödäänkin paljon, silti sinne vihanneslaatikon pohjalle välillä muumioituu epämääräisiä kasoja. Tärkeää olisi ennakkoon miettiä mitä vihanneksia kaupasta tarvitsee ruokaa varten ja ostaa niitä silloin eikä varmuuden vuoksi.

Kurdeilla on tapana tarjota vieraille runsas määrä hedelmiä. Tarjottavaa on yleensä ylimäärin, joten helposti esim. melonia voi jäädä jäljelle. Melonit kannattaa puolittaa, jos koko melonia ei syödä samana päivänä. Meloni on kuitenkin sen verran iso, ettei katoa helposti jääkaapin uumeniin.

Joillakin on myös tapana puolittaa hedelmä ja syödä vain se toinen puoli. Juuri ajattelin, ettei meillä ole onneksi tällaista ongelmaa. Löysin kuitenkin äsken vihanneslokerosta puolikkaan omenan, joka oli jo ehtinyt mädäntyä. 

Vieraille teetä ja hedelmiä

Toimenpiteet: Osta huonosti säilyviä hedelmiä ja vihanneksia vain tarpeeseen. Kypsiä banaaneja voi viipaloida ja pakastaa. Niitä voi käyttää smoothieen tai tehdä jäätelöä.

Vältä uppopaistamista

Uppopaistamisessa kuluu hirveästi öljyä. Joissakin tapauksissa sen voi käyttää uudestaan, yleensä sitä ei tule enää käytettyä uudestaan ja se menee roskiin. Joten kannattaa mahdollisuuksien mukaan suosia uunia. Maku ei aina kaikissa ole sama, mutta öljyä säästyy ja onhan uunissa valmistettu terveellisempään.

Ps. Kerää öljyjäte tyhjään öljypulloon.

Toimenpiteet: Uunissa voit valmistaa uppopaistamisen sijaan maukkaat falafelit, shftan (ohje tulossa).

Eilisen jämät ja pakastus

Jos et tykkää syödä eilisiä ruokia, valmista vain sopiva määrä ruokaa. Älä myöskään lämmitä kaikkea ruokaa, vain sen mitä syöt. Kurdit lämmittävät kaikki jämäruoat ja helposti siinä on liikaa (ruokaa pitää olla aina paljon) ja sitten loput on vain pakko heittää pois. Yleensä ruoan jämät kuitenkin hyödynnetään antamalle niitä kotieläimille.

Ota vain lautaselle sen verran kuin syöt. Kurdeilla tämä ei kuitenkaan ole ongelma, keitonjämät voi hyvin kaataa takaisin kattilaan ja syödä huomenna.

Jos ruokaa jää paljon yli, se kannattaa pakastaa heti. Melkein kaikkia ruokia voi pakastaa. Laita rasiaan maalarinteippiä ja merkkaa siihen ruoan nimi sekä pakastuspäivämäärä. Älä pakasta ruokaa, jota et kuitenkaan koskaan aio syödä.

Kannattaa myös laittaa ruoka läpinäkyviin rasioihin jääkaappiin, jotta näkee helposti mitä rasiassa on. Rasia, josta ei näy läpi jää helpommin jääkaapin uumeniin. Kirjoita päälle myös pvm, jolloin ruoan olet valmistanut. Yleensä ruoka säilyy hyvänä 2-4 vrk.

Jääkaappi ja pakastin kannattaa myös siivota usein ja asettaa vanhimmat etualalle. Jos tykkää listoista, voi olla kätevää merkata pakastimen sisältö listaan, josta näkee kätevästi mitä pakastin sisältää.

Jos vieraita on useampana päivänä kylässä, ei ole välttämättä sopivaa tarjota eilistä ruokaa.

Toimenpiteet: Syö eilisiä jämiä ja tee lisäksi tarvittaessa lisäruokaa. Lämmitä ruokaa vain sen verran mitä syöt. Pakasta ylimääräiset ruuat mahdollisimman pian valmistuksesta. 

Tee vain hyvää ruokaa

Aina ei voi onnistua ja joskus se ruoka on vain niin kamalaa, ettei kukaan sitä halua syödä. Harvemmin näin onneksi käy. Joku aika sitten tein nyhtökauramakaronilaatikkoa (vegaaninen, gluteeniton) ja siitä ei kyllä tullut mitään suosikkiruokaani. Loput meni pakasteeseen ja toivon, ettei ne sinne jää moneksi vuodeksi. Ne on lähinnä hätävarana, jos ei mitään muuta ruokaa ole.

Jos kokeilet uutta reseptiä, kannattaa aloittaa valmistamalla ruokaa/leivonnaista pieni määrä jos mahdollista.

Myöskään kokonaista kanaa ei kannata valmistaa, jos ei ole valmis koluamaan luita. Itse en siitä pidä, mutta onneksi mies hoitaa luiden koluamisen ja kana tulee syötyä viimeistä murua myöten.

Ruoasta saa helposti pahaa, lisäämällä siihen liikaa suolaa. Kannattaa mieluummin laittaa liian vähän, sillä lopuksi on aina helpompi lisätä kuin ottaa pois suolaa.

Taapero

Kun lapsi alkaa syödä kiinteää ruokaa, ruokaa menee väkisinkin hukkaan. Osa putoaa vaatteille, osa lattialle ja osa jää lautaselle, koska on vaikea arvioida lapsen ruokahalua.

Tärkeää on kuitenkin antaa pienestä asti lusikka käteen, niin lapsi oppii nopeammin hallitsemaan lusikkaa ja suurin osa ruoastakin alkaa päätyä lattian sijaan suuhun.

Näin meillä syödään kurkut.

Tällä hetkellä kurkuista taapero syö sisäosan ja kuoret jää lautaselle. No omenasta taas kelpasi kuoret ja muu osa jäi syömättä. 

Taapero syö omenaa

Ruokalistan ja ostoslistan suunnittelu

Tämä on varmasti kaikista vaikein osio minulle, koska en suunnittele yleensä hirveästi. Päivän ruoan päätän yleensä aamulla. Joskus illalla, jos pitää esim. liottaa kikherneitä tai papuja.

Kaupassakin pyöritään päässä sisältävän ostoslistan kanssa, paitsi jos erityisesti tarvitsen jotain.

Mitä meidän biojäteastia sisältää?

Olen viikon ajan seuraillut tarkemmin mitä meidän biojäteastiaan joutuu. Lähinnä siellä tuntuu olevan banaanin ja melonin kuoria sekä muita roskia, joita ei voi syödä (luita, nahkaa, lihan läskiä).

Ja taaperon ruokahalusta riippuen löytyy milloin mitäkin ruoanjämiä, niin lattialta kuin lautaselta kipattuna. Jonkun verran vihanneksia menee huonoksi, koska ne vaan unohtuu lokerikkoon eikä sitten valmistakaan sitä ruokaa mitä on suunnitellut.

Kaiken kaikkiaan meillä tuntuu olevan suhteellisen hyvä tilanne ruokahävikin suhteen. Ajattelin, että olisi huonommin sillä biojäteastia on usein aivan täynnä. Kuitenkin parannettavaa vielä löytyy.



Kommentoi alle miten sinä olet vähentänyt ruokahävikkiä kotonasi.


Lue lisää: Hävikkiviikko